0

Täydellinen yhdistelmä: Lindt & Sprünglin perustaminen

Rodolphe Lindtin suklaafondant oli menestys – ja hän sai tunnustusta Bernin seurapiireiltä, jotka tilasivat Rodolphen suklaafondantia. Ja tilasivat lisää. He joutuivat kuitenkin odottamaan. Aluksi he odottivat kärsivällisesti, mutta myöhemmin ärtyneinä. Lopulta he olivat raivoissaan. Rodolphen vanha tehdas Aare-joen rannassa oli liian pieni, se narahteli jo liitoksistaan.

Mitä Rodolphe Lindt teki?

Kaikki tämä ei kuitenkaan haitannut häntä. Hän nautti elämästään käyden metsällä, taidenäyttelyiden avajaisissa ja juhlasalongeissa. Hän myi suklaafondantia ylhäisön tyttärille Neuchâtelin ja Bernin sisäoppilaitoksissa. Hän kävi tehtaallaan vain silloin, kun häntä huvitti. Hän varmisti entistä täydemmät tilauskirjat Lindtille hyväksymällä kondiittori Jean Toblerin tarjouksen kiertäväksi myyntimieheksi ryhtymisestä.

Kiitos, mutta ei kiitos

Samaan aikaan kaikki yrittivät selvittää hänen salaisuutensa, mutta onneksi he eivät onnistuneet siinä. Sen jälkeen alkoi tulla tarjouksia. Saksalainen yritys tarjosi salaisesta reseptistä peräti kolme miljoonaa Saksan markkaa. Mutta antoiko Rodolphe Lindt reseptinsä heille? Ei, hän hylkäsi tarjouksen.

Jälkiviisaus

1890-luvun puolivälissä Rodolphen pieni tehdas oli purkukunnossa, joten toiminnan modernisointi oli elintärkeää. Lisäksi polttava kysymys oli se, miten tilausten ruuhka saadaan purettua. Rodolphe Lindtissä alkoi näkyä ensimmäiset huolestumisen merkit. Juuri nämä syyt saivat hänet tapaamaan miehen, joka oli matkustanut Zürichistä asti varta vasten häntä tapaamaan.

Ihmisten tuntemus

Keväällä 1898 oli kulunut lähes kaksikymmentä vuotta suklaafondantin keksimisestä. Oltenissa, puolessa välissä matkalla Zürichiin, Rodolphe Lindt tapasi miehen, joka oli kuuluista omasta suklaastaan, mutta vielä kuuluisampi yrittäjähengestään. Tämä mies tiesi, että Rodolphe Lindtin pitäisi pystyä jatkamaan puuhasteluaan. Lisäksi yhtä tärkeää olisi se, että hänellä olisi sananvaltaa siihen, mitä hänen suklaafondantilleen tapahtuu.

Tarjous

Mies ehdotti Lindtille, että ostaisi brändin sekä nerokkaan konssausprosessin salaisuuden. Hän tarjosi tietenkin hyvää hintaa ja luonnollisestikin sananvaltaa tehtaan toimintaan, mutta ei velvollisuuksia. Lisäksi kaikki Lindtsche Berner Fabrik -tehtaan työntekijät saisivat pitää työnsä.

Kyllä, kiitos

Loppu on historiaa. Nykyään kutsuisimme sitä klassiseksi win-win-tilanteeksi. Lopulta kumpikin heistä sai juuri sen, mitä halusivatkin toinen toiseltaan: toinen oli tehtailija ja rikas liikemies Zürichistä, toinen suklaafondantin luoja ja salaisen reseptin haltija Bernistä. Heillä oli aavistus, mutta he eivät tienneet vielä varmaksi, että yritys oli aloittamassa vertaansa vailla olevan menestystarinan.

Uusi aikakausi

Kun Rodolphe Lindt paljasti salaisuuden Sprüngli Juniorille ja Seniorille, he olivat molemmat erittäin hämmästyneitä – ja vannoivat pitävänsä reseptin salassa. Salaisuus laitettiin kassakaappiin, jossa se on tänäkin päivänä. Hyvin pian suklaafondantia valmistettiin nykyaikaisessa tehtaassa Kilchbergissä, lähellä Zürichiä. Ulkopuolisilla ei ollut mitään asiaa tehtaaseen.

Maista aisteilla

Suklaanmaistelu onnistuu parhaiten rauhallisessa ympäristössä...

Opi maistamaan

Maista aisteilla

Suklaanmaistelu onnistuu parhaiten rauhallisessa ympäristössä...

Opi maistamaan